Elämäkerta

Eero Järnefelt 1863–1937

 Kuvat: KKA/EJA


Elämäkerrallisia tietoja

Perustuvat Leena Ahtola-Moorhousen artikkeliin Eero Järnefelt 1863–1937 : Elämäkerrallisia tietoja. Teoksessa Heikki Malme (toim.) Eero Järnefelt 1863–1937. Helsinki 2001: Ateneumin taidemuseo / Joensuun taidemuseo.

1863

Eero Järnefelt syntyi 8.11. Viipurissa.

Hänen isänsä, suomalaisen aateliston jäsen, kenraali August Alexander Järnefelt (1833–1896), oli opiskellut sotilastopografiaa Venäjällä.  Hänen äitinsä, pietarilainen Elisabeth Konstantinova Clodt von Jürgensburg (1839–1929), kuului huomattavaan, taiteellisesti lahjakkaaseen balttilaiseen aatelissukuun.  Avioliitossaan Elisabeth omaksui suomalaisuusaatteen, innosti ja tuki nuoria suomalaiskirjailijoita, ennen kaikkea Juhani Ahoa ja omia poikiaan.  Hänen oma isänsä, kenraali Konstantin Karlovits Clodt oli taitava puunkaivertaja, hänen setänsä Pjotr Karlovits Clodt puolestaan aikansa tunnetuin kuvanveistäjä, ja serkkunsa merkittävä laatukuvamaalari.  Elisabethin veli, Mihail (Misha) Konstantinovits, Pietarin taideakatemian professori oli maisemamaalari, ja sisar Olga piirustuksenopettaja.

1863–1870

Varhaisvuodet Viipurissa, kesät Hapenensaaressa lähellä Uurasta.

1870–1880

Järnefeltit muuttivat Helsinkiin, jossa lapset pantiin suomenkielisiin kouluihin.

Kevätlukukaudet 1874 ja 1878 oppilaana Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Opettajina toimivat mm. Fredrik Ahlstedt ja Hj. Munsterhjelm.  Vuonna 1878 siellä opiskelivat myös veljet Kasper ja Arvid.

1881

Tultuaan ylioppilaaksi keväällä suoritti heti vapaaehtoisena asepalveluksen Uudenmaan pataljoonassa Helsingissä.   Kirjoittautui Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteelliseen osastoon ja Savo-Karjalaiseen osakuntaan.   Yliopistossa vain syyslukukauden.

Tutustui Juhani Ahoon.

Teoksia ensi kerran esillä Suomen taideyhdistyksen näyttelyssä: maisemakuvaharjoitukset Maantie ja Järvinäköala.

Signeerasi jonkin aikaa myös nimellä Eero Rauta.

Varhaistuotannossa korostuu von Wrightien ja Munsterhjelmin vaikutus.

1883–1885

Opiskeli Pietarin taideakatemiassa vuoden 1883 alusta vuoden 1885 loppuun opettajina mm. enonsa professori Mihail Konstantinovits Clodt ja Pavel Tshistjakov.  Tämän ajan töissä näkyy vahvana venäläisen maisemamaalauksen vaikutus.

Sai 1883 Suomen taideyhdistyksen dukaattikilpailussa kolmannen palkinnon maisemamaalauksesta.

1886–1887

Oleskeli Janakkalassa, jossa maalasi mm. maanviljelijä Vilhelm Kiipulan muotokuvan.

Syksystä 1886 alkaen Pariisin Académie Julianissa opettajina mm. Adolph Bouguereau ja Tony Robert-Fleury.   Läheinen ystävyys Axel Galléniin sai alkunsa.  Muista Pariisinajan ystävistä mainittakoot Hans Jaeger, Carl Adam Dørnberger, Henry de Vallonbreuse, Erik Rothman, Carl Laurin ja Carl Larsson.

Kirjoitti Juhani Ahon pyynnöstä Savo-lehteen kokemuksistaan Pariisissa.  Ensimmäinen, päivätty 27.3.1887, kuvasi näyttelyä Merliton-klubissa.  Toinen kirje on päivätty 4.5. ja käsittelee Pariisin salongin sääntöjä ja kaupunkia taidekeskuksena.

Ihaili mm. Jules Bretonia, Leon Bellyä ja François Millet’tä, joiden teoksia kopioi.  Muiden skandinaavisten kollegojen tapaan ihaili erityisesti Jules Bastien-Lepagea, jonka vaikutus näkyy mm. Pyykkiranta teoksesssa.

Oleskeli Normandiassa ystävänsä kreivi Henry de Vallonbreusen luona ja maalasi siellä enimmäkseen kylämaisemia ja rakennusryhmiä.

1888

Opiskeli edelleen Académie Julianissa.  Keväällä Veneux-Nadonissa Fontainebleaussa (Maisema, Fontainebleau).   Maalasi Pariisissa nuoruutensa pääteokset: Le franc –Ranskalainen

viinikapakka ja Ompeluatelieri.

Tutustui kotimatkallaan Suomeen toukokuun lopulla Pohjoismaiseen taidenäyttelyyn Kööpenhaminassa.

Kesä Kuopion seudulla, jolloin maalasi teokset Mustikkametsässä, muotokuvat Arvid Järnefeltistä ja H. G. Th. Brofeldtistä sekä Verannalla istuvan tytön.

Osallistui Suomen taideyhdistyksen syysnäyttelyyn Ateneumissa yhdeksällä työllä:  Savolainen vene, Mustikkametsässä, Provasti Brofeldtin muotokuva, Herra J:n muotokuva, Ranskalainen maisema, Normandialainen maisema, Metsässä, Pappilan verannalla ja Ompeluatelieri.

1889

Alkuvuodesta Janakkalassa, jossa syntyivät Kaksi kehräävää tyttöä, Sisäkuva ja muotokuvat August Ahlqvistista ja Agathon Meurmanista.

Sai toisen palkinnon Suomen taideyhdistyksen dukaattikilpailussa maalauksellaan Savolaisvene.

Tämä työ sekä Maalaistalossa osallistuivat Pariisin maailmannäyttelyyn.   Palkittiin ensimmäisen luokan kultamitalilla.

Kesällä Järnefeltit lomailivat Keuruun Kolhossa.  Gallén ja Sparre oleskelivat Keuruunselän vastakkaisella rannalla, Huhko- ja Jamajärven seuduilla.  Kolhossa oleilivat myös Juhani Aho ja runoilija J.H. Erkko.  Arvid Järnefelt suunnitteli Isänmaa-romaania. KeskiSuomi –lehden toimittaja Eero Erkkokin vieraili seudulla.   Tässä ryhmässä päätettiin perustaa Helsinkiin Päivälehti ajamaan vapaamielisiä aatteita.   Järjestettiin arpajais- ja kansanjuhlat tri Eliel Warénin aloitteesta sekä esitettiin Robert Kiljanderin näytelmä Amalia ystävämme, jossa esiintyivät mm. Saimi Swan ja Arvid Järnefelt.  Lavasteet olivat Eero Järnefeltin, Axel Gallénin ja Louis Sparren.  Juhlapuheen piti Juhani Aho.

Eero Järnefeltiltä tilattiin Keuruun uuteen kirkkoon kaksi alttaritaulua: Kristus ristillä ja Getsemane.  Ne maalattiin osittain Parisissa syksyllä 1889 ja vuosina 1890–1891.

Maalasi Pyykkirannan, Kesäyön kuun ja Juhannusyön sekä luonnosteli Juhani Ahon Rautatien kuvitusta.

Siirtyi syyskesällä Lappeenrannan tienoille, Swanin perheen vieraaksi. Kihlautui näyttelijätär Saimi Pia Swanin kanssa. Maalasi muotokuvat Saimista ja tämän isästä, maisteri Carl Gustaf Swanista.

Osallistui Suomen taideyhdistyksen vuosinäyttelyyn kolmella keuruulaisaiheisella teoksella: Kesäyö, Nuottalatoja ja Pesurannassa – sumea luonto  (nyk. Pyykkiranta)Kilpaili näillä valtionpalkinnosta maisemamaalauksessa.  Sai toisen palkinnon.

Matkusti Ahon, Sibeliuksen ja Werner Söderhjelmin kanssa Pariisiin syyskuussa.  Opiskeli Académie Julianissa.

1890

Päivälehti, jonka avustavana kuvittajana Eero Järnefelt toimi, alkoi ilmestyä vuoden alusta.

Avioitui Saimi Swanin kanssa kesällä.  Häät vietettiin Saimaan Mikonsaaressa.

Maalasi Aamiaispöydän, Sisarukset ja kälynsä Anni Swanin muotokuvan.   Oleskeli Kangasalla, Kerppolan talossa Längelmäveden rannalla, jossa maalasi Sisäjärvimaiseman.

Muotokuvien malleina toimivat mm. senaattori A. E. Arppe, rouva Hilma Kerppola, professori Christian Sibelius ja Helsingin yliopiston varakansleri J. Ph. Palmén.

Sai valtion matkastipendin ja matkusti lokakuussa vaimonsa kanssa Pariisiin.

1891

Alkuvuosi Pariisissa, jossa maalasi teoksen Pekka Halonen soittaa kannelta.

Osallistui Kalevalan kuvittamiskilpailuun Kullervon taru -aiheilla (luonnokset todennäköisesti tuhottu) ja Helsingin yliopiston juhlasalin seinämaalauskilpailuun ehdotuksella ”212059”, josta sai kolmannen palkinnon.

Asui kesäkuusta lähtien Muuruvedellä, Kauniskankaan talossa.  Työsti Suomi 19:llä vuosisadalla –loistopainoksen kuvitusta, johon kuuluivat mm. Savolainen talonpoika pirtissä, Ilveksenampuja, Rekiä ja Per aspera ad astra –vinjetti.  Kuvitti ensimmäistä Nuoren Suomen joulualbumia.  Avusti julkaisua myöhemminkin.

Maalasi Kasken, Lehmisavun ja Erämaatorpan eli Metsätorpan  (nyk. Heinäkuun päivä).

Osallistui syksyllä Suomen Taiteilijain näyttelyyn viidellätoista teoksella, joihin kuuluivat mm. Lehmisavu, Metsätorppa, Kaski, Anni ja Vanha työhevonen.

Sai valtion maisemamaalauskilpailussa ensimmäisen palkinnon teoksesta Maisema Savosta (Heinäkuun päivä).

Esikoinen Heikki Arvid syntyi 23.6 Muuruvedellä.

1892

Alkoi maalata luonnon yksityiskohtia esim. järvisätkintä, suopursua ja pihlajaa.

Matkusti elokuussa Juhani Ahon ja tämän vaimon, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Venäjän Karjalaan.

Maalasi langostaan Jean Sibeliuksesta ruututakkisen muotokuvan sekä H. R. Standertskjöldin ja J. Ph. Palménin muotokuvat, viimemainitun yliopistoa varten.

Suomen taiteilijain syysnäyttelyssä esillä seitsemän teosta, joukossa Vapaaherra J. Ph. Palménin, Jean Sibeliuksen ja Gunnar Berndtsonin muotokuvat sekä alkuperäispiirustukset Juhani Ahon novelliin Rautatie.

Mainittakoon, että Eero Järnefelt ja Gunnar Berndtson maalasivat toisistaan muotokuvat.

1893

Vuoden alkupuolella valmistuivat Järnefeltin Larin Paraskesta maalaamat toistakymmentä muotokuvaa.

Maalasi kevättalvella Kuopiossa talvimaisemia Neulamäeltä mm. Talvipäivän metsässä.

Lapinlahdella, Väisälänmäen Rannan Puurulassa syntyi pääteoksiin luettava Raatajat rahanalaiset, toiselta nimeltään Kaski sekä ensimmäinen humoristis-sarkastinen kansankuvaus Isäntä ja rengit ja Pilviharjoitelma.

Maalasi myös useita muotokuvia malleina mm. appensa C.G. Swan, Uno Kurtén, Alfred Kihlman ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.

Osallistui Suomen taiteilijain näyttelyyn yhdeksällä teoksella, joista mainittakoon Raatajat rahanalaiset, Isäntä ja rengit, asessori Uno Kurténin muotokuva ja useita talvimaisemia.

Raatajat rahanalaiset ostettiin Suomen taideyhdistyksen kokoelmiin.

1894

Alkoi pitää jo v. 1885 aloittamaansa päiväkirjaa säännöllisesti.

Maalasi muotokuvia malleinaan mm. Alexander von Collan, J. R. Aspelin ja Otto Edvard Hjelt.

Oleskeli kesällä Tyynelässä lähellä Kuopiota.  Maalasi siellä Salon tytön ja kultaväreillä tehostetun symbolistisen järvinäkymän todennäköisesti Nilsiän maisemista.

Osallistui Suomen taideyhdistyksen kevätnäyttelyyn teoksella Palava kaski ja Suomen taiteilijain syysnäyttelyyn kahdella teoksella, joista toinen oli Maisema.

Sai Hovingin matkastipendin ja matkusti marraskuussa Pietarin kautta Saksaan, jossa viipyi pitkähkön ajan.  Saimi Järnefelt tuli myöhemmin Müncheniin.  Italia oli pääkohde ja siellä varsinaisesti varhaisrenessanssin taide, prerafaeliitit ja Arnold Böcklin.

1895

Järnefeltit saapuivat Italiaan ja asettuivat kevättalvella Firenzeen.  Siellä syntyivät guassit Leikkivät lapset (Aatamin ja Eevan nuoruus) ja Saimi Järnefeltin muotokuva.   Firenzessä oleskeli samaan aikaan myös Magnus Enckell, joka maalasi Saimi Järnefeltistä muotokuvan Musta madonna.

Kesää vietettiin Kuopion Tyynelässä.

Maalasi Porkkalan uloimman kärjen länsipuolella Järvön saarella merimaisemia.  Kävi Kolilla valokuvausmatkalla I. K. Inhan kanssa ja maalasi siellä pienen guassin Syysmaisema. Monet Inhan Kolilta ottamat maisemakuvat ovat kuvakulmiltaan lähes yhteneväisiä Eero Järnefeltin maalausten kanssa.

1896

Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kirkkoon alunperin tarkoitettu alttaritaulu Jeesus ja veteen vajoava Pietari sijoitettiinkin Jyväskylän maaseurakunnan kirkkoon, koska kirkkoneuvosto hylkäsi sen liian tumman taustan vuoksi.

Osallistui Suomen taiteilijain näyttelyyn yhdeksällä työllä.  Niistä Mathilda Wreden muotokuvaa voi pitää vuoden ykköstyönä.  Muista voi mainita Leikkiviä lapsia (harjoitelma alastomista lapsista), Emilie Bergbomin muotokuvan ja kolme Merimaisemaa.

Suomen taideyhdistyksen juhlanäyttelyssä viisi teosta: Kasken poltto (vesiväri), Lehmisavu ja muotokuvat yliopiston varakansleri vapaaherra J. Ph. Palménista, neiti Mathilda Wredestä ja professori J. R. Danielssonista.  Mathilda Wreden muotokuva ostettiin Suomen taideyhdistyksen kokoelmiin.

Nizhni-Nowgorodin yleisvenäläisessä näyttelyssä neljä työtä: Kaski, Muuttohaukka, Mäessä ja Suomalainen maisema.

1897

Keväällä toistamiseen Firenzessä, nyt koko perhe mukana.  Meni siellä puusepän oppiin, josta valmistui mestarinäyttein.  Kierteli Italiaa, kävi mm. Pisassa, Assisissa ja Perugiassa.  Maalasi Taiteilijan pojan (Heikki Järnefeltin).

Eli taiteessaan kriisikautta, minkä vuoksi vietti paluumatkallaan Suomeen jonkin aikaa Ruotsin Enköpingissä ”hermojaan lepuutellen”.

Osallistui Tukholman yleiseen taide- ja teollisuusnäyttelyyn yhdeksällä teoksella, mukana siihenastiset pääteokset.

Tytär Leena Birgitta syntyi Lappeella 3.7.

1898

Vuoden merkittävin maalaus Talvinen merimaisema valmistui.  Sen katsotaan edustavan aikakauden symbolistista mielenmaisemateemaa ja heijastavan Suomen poliittisen tilanteen senhetkistä vakavuutta.

Muotokuvat kauppaneuvos Karl Stockmannista ja rouva Enni Selin-Runebergistä.

Osallistui Sergei Djagilevin järjestämään venäläis-suomalaiseen näyttelyyn Pietarissa tammi-helmikuussa 30 teoksella.  Mukana olivat mm. Mathilda Wreden ja Gunnar Berndtsonin muotokuvat, Ruokalepo (Isäntä ja rengit), Leikkivät lapset ja useita maisema-akvarelleja.

Oli läsnä avajaisjuhlallisuuksissa Albert Edelfeltin ja Väinö Blomstedtin kanssa. Ruhtinatar Tenisheva osti välittömästi kolme akvarellia, joista mainitaan Viheriäiset saaret ja Linnut (nykyisin Eremitaasin kokoelmissa).  Osa venäläis-suomalaisen näyttelyn teoksista jatkoi näyttelyihin Münchenissä ja Berliinissä.

Osallistui Suomen taiteilijain näyttelyyn viidellä teoksella, mm. Talvinen merimaisema, Professori E .G. Palménin muotokuva, Lapsen muotokuva ja Konsuli Karl Stockmannin muotokuva.

1899

Lopetti säännölliset päiväkirjamerkinnät.

Matkusti keväällä Arvid-veljensä kanssa Krimille.

Maalasi syksyllä Kolilla käydessään teoksen Syysmaisema Pielisjärveltä.

Osallistui Sergei Djagilevin järjestämään Mir iskusstvan (Taiteen maailman) kansainväliseen näyttelyyn Pietarissa neljällä työllä: tohtori Äyräpään, professori O. E. Tudeerin ja eversti R. Schulmanin muotokuvat ja Syysmaisema Pielisjärveltä.

1900

Osallistui Pariisin maailmannäyttelyyn yhdeksällä työllä: Vapaaherra J. Ph. Palménin muotokuva, Syysmaisema Pielisjärveltä, Raatajat rahanalaiset eli Kaski, Taiteilijan poika, Talvimaisema, Talvinen merimaisema ja guassit Saimi Järnefeltin muotokuva, Mathilda Wreden muotokuva sekä Isäntä ja rengit.  Palkittiin kultamitalilla.

Osallistui Suomen taiteilijain näyttelyyn 14 teoksella.

Antellin valtuuskunta osti Syysmaiseman Pielisjärveltä Victor Hackmanilta.

Hankki tontin Tuusulanjärven rannalta Järvenpään kylästä ja päätti rakentaa sinne ateljeen käsittävän huvilan.

1901

Arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema huvila, Suviranta, valmistui.  Lähistöllä asuivat myös Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt Aholassa, Pekka ja Maija Halonen Halosenniemessä, runoilija J. H. Erkko Erkkolassa sekä vuodesta 1904 Sibeliukset Ainolassa.

Teoksia: professori L.L. Lindelöfin muotokuva maamarsalkkana, hovioikeuden presidentti Frosteruksen muotokuva, Tunturipöllö ja Silkkiuikku. Tuusulanjärven innoittamina saivat esim. rentukka, sammakko ja silkkiuikku sijansa monissa töissä.

Osallistui Suomen taiteilijain näyttelyyn seitsemällä teoksella.  Sai valtion maisemamaalauskilpailussa ensimmäisen palkinnon maalauksestaan Syysmaisema Pielisjärveltä.

1902

Otti vastaan Helsingin yliopiston piirustustaidon opettajan toimen.  Hänen tavoitteinaan olivat tuolloin viivan korostaminen, yksinkertainen muotoilu, syvyysvaikutelman karttaminen ja värityksen rajoittaminen muutamiin pääsävyihin.  Pitkän opettajauran aikana hänen oppilaitaan olivat mm. Marcus Collin, Eero Nelimarkka, Lennart Segerstråle, Eero Snellman, Matti Warén, Eino Johannes Härkönen, Martta Wendelin, Erkki Kulovesi, Hanna Suomalainen, Eva Anttila, Hjalmar Hagelstam ja tytär Laura Järnefelt.

1903

Maalasi muotokuvat tyttärestään Leenasta ja Edvin Kaslinista.

Suomen taideyhdistys osti kokoelmiinsa maalauksen Leikkiviä lapsia vuodelta 1895.

Osallistui Suomen taiteilijain näyttelyyn seitsemällä teoksella, joukossa mm. Kotimatkalla ja Rentukka.

Albert Edelfelt järjesti Berliiniin Schulten taidesalonkiin suomalaisten taiteilijain näyttelyn.  Järnefeltiltä mukana mm. Isäntä ja rengit ja Kotimatkalla.

Tytär Sara Emilia syntyi 16.3. Helsingissä.

1904

Maalasi Amalia Järnefeltin, Henning Söderhjelmin ja Anton Gabriel Blomqvistin muotokuvat.

Tytär Laura Elisabet syntyi 27.6. Tuusulassa.

1905

Talvella matka Tukholmaan ja Berliiniin, huhtikuussa yhdessä Albert Edelfeltin kanssa Hollannin kautta Pariisiin.

Maalasi Järvenpäässä Maalaispuodissa ja joitakin versioita Kaislikkorannasta.

Maalasi vuoden lopulla muotokuvan Päivälehden toimittaja Tekla Hultinista, Suomen ensimmäisestä naispuolisesta filosofian tohtorista.

1906

Maalasi useita muotokuvia malleina mm. anoppi Emilia Charlotta Swan, Juhani Aho ja Edvard Hjelt.

Antellin valtuuskunta osti Kaislikkorannan ja Tekla Hultinin muotokuvan.

Maalasi kevättalvella Kalastavat pojat (kaksi versiota).

Kiinnostui yhä enemmän grafiikan eri tekniikoista, erityisesti pehmeäpohjasyövytyksestä (vernis mou).

Oleskeli Virolahden edustan Pitkäpaaden kalastajakylässä 1906–1907.  Maalasi isokokoisen Pitkäpaaden maiseman sekä joitakin Kylpijät / Uimarannalla -aiheita.

Osallistui Budapestin kansainväliseen talvinäyttelyyn (1906–1907) kahdeksalla teoksella: mm. Juhani Ahon ja Larin Parasken muotokuvat, Kesätuulessa ja Kylpeviä naisia.   Sai töistään pienen kultamitalin.

Poika Carl Erik Olai syntyi 3.10. Tuusulassa.

1907

Osallistui etsausnäyttelyyn Pirtin huoneistossa osoitteessa Erottaja 2.  Suomen taideyhdistys osti sieltä kokoelmiinsa värillisen pehmeäpohjasyövytyksen Maisema (Järvimaisema auringon laskiessa). Maalasi professori, rehtori Ivar August Heikelin muotokuvan.

1908

Alttaritaulu Jeesus ja aviorikoksesta tavattu nainen tekeillä Liedon kirkkoon.

Osallistui Pariisin Salon d’Automnen suomalaiseen näyttelyyn 14 teoksella, joista neljä etsauksia.  Osti Antellin kokoelmiin yhdessä Magnus Enckellin kanssa Ambroise Vollardin taidekaupasta Pariisista Paul Gauguinin maalauksen Maisema, La Dominique vuodelta 1903.

Väitteli Sigurd Frosteruksen kanssa väritaiteen asemasta taidehistoriassa.

Jäljensi Vaasan kaupungin tilauksesta Kaarle XII muotokuvan.  Muita teoksia mm. Sibeliuksen, Elisabeth Järnefeltin ja professori Edvard Hjeltin muotokuvat.

Valittiin Antellin valtuuskunnan varajäseneksi.

1909

Maalasi muotokuvia malleina mm. pankinjohtaja F. Kr. J. Nybom ja Heikki Järnefelt.

Matkusti syksyllä yhdessä Sibeliuksen kanssa Kolille.  Maalaukset Kolin maisemista muuttuivat tästä lähtien koristeellisemmiksi.

Teosten aiheet yhä useammin perhepiiristä ja Suvirannasta.

Vastusti moderneja äärisuuntauksia taiteessa.  Maalasi entistä enemmän virallisia muotokuvia.

Jean Sibelius omisti Eero Järnefeltille neljännen sinfoniansa.

1910

Helmikuussa yksityisnäyttely Ateneumissa.

1911

Eero Järnefeltin suunnittelema suurikokoinen öljyvärityö Suomalainen järvimaisema Berliinin kansainvälisessä matkailunäyttelyssä.  Uusimpressionistisen täplämaalauksen toteuttamisessa auttoivat A.W. Finch ja Ilmari Aalto.  Teos sijoitettiin vuonna 1920 Helsingin rautatieaseman II luokan odotussaliin.

Kauppaneuvos Juho Lallukan muotokuva paljastettiin Viipurissa marraskuussa.

Teki rokokoohenkiset koristemaalaukset neljästä vuodenajasta Indreniuksen huvilaan Uudellemaalle.

1912

Professorin arvonimi.

1913

Lokakuussa yksityisnäyttely Salon Strindbergillä.

1914

Osallistui Malmössä pidettyyn balttilaisen taiteen näyttelyyn 19 teoksella.  Tukholman Nationalmuseum osti näyttelystä Saimi Järnefeltin muotokuvan.

Antellin valtuuskunnan varsinainen jäsen.

1916

Helsingin yliopistolle tehty kaksiosainen seinämaalaus Aurora-seuran kokous valmistui. ( Teos tuhoutui Helsingin pommituksessa talvella 1944.)  Mallina oli Fagervikin kartanon 1770-luvulla rakennettu ja sisustettu kirjasto.  Henkilömalleina mm. kirjailija F. E. Sillanpää, filosofi Eino Kaila ja taiteilijan poika Heikki Järnefelt.

Erityishuomion sai yksityisnäyttely Galerie Hörhammerilla, jossa esillä Aurora-seuran luonnoksia.

Muotokuvia, joiden malleina Ernst Dahlström, Werner Söderhjelm ja Gösta Björkenheim.

Osallistui Tukholman Liljevalchin taidehallin suomalaisen taiteen näyttelyyn seitsemällä teoksella.

1917

Osallistui kutsuttuna Dobytshinan taidesalongin suomalaisen taiteen näyttelyyn Pietarissa / Petrogradissa useilla teoksilla.  Oli mukana juhlallisissa avajaisissa huhtikuussa.

Muutti asumaan Helsingin Bernhardinkatu 5:een, jossa asui kuolemaansa saakka.  Oleskeli kesäisin edelleen Suvirannassa.

1918

Piti laajan yksityisnäyttelyn Galerie Hörhammerilla Helsingissä.

1919

Osallistui Kööpenhaminan Charlottenborgin suomalaisen taiteen näyttelyyn kymmenellä teoksella.

Antellin valtuuskunta osti Ranskalaisen viinituvan vuodelta 1888 ja Talonpoikaistuvan.

1920

Helsingin yliopiston kaksiosainen seinämaalaus Flora-juhla Kumpulan kentällä valmistui.  (Tuhoutui Helsingin pommituksessa talvella 1944.)

1921

Oy Atenaion Ab julkaisi kuuden nelivärikuvan Eero Järnefelt -salkun L. Wennervirran tekstein.

Maalasi Alfred Kihlmanin muotokuvan.

1922

Loka-marraskuussa Eero Järnefeltin ja Alfred William Finchin yhteisnäyttely Galerie Hörhammerilla.  Kriitikot ja yleisö erityisen kiinnostuneita muotokuvista.  Esillä mm. C. G. E. Mannerheimin muotokuva.

1923

Vihittiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.

1924

Vuoden alussa laaja yksityisnäyttely Ateneumissa, josta se siirtyi samana keväänä Ruotsin taideyhdistyksen kutsusta Tukholmaan.  Tukholman näyttely oli taiteilijauran suurimpia menestyksiä.

1925

Maalasi professori Ali Krogiuksen ja apulaispääjohtaja Anders Wikstenin muotokuvat.

1926

Raahen kirkon alttaritaulu Jeesus tyynnyttää myrskyn valmistui.

Maalasi professori Anders Donnerin muotokuvan.

1927

Yksityisnäyttely Galerie Hörhammerilla.

Valittiin Suomen Taideakatemian varapuheenjohtajaksi.

1928

Maalasi professori J. J. Mikkolan ja kirjailija Maila Talvion kaksoismuotokuvan sekä professori Axel Leonard Wallgrenin muotokuvan.

1930–1931

Matkusteli autollaan mm. Italiassa, Pohjanmaalla ja Lapin maisemissa.

Toimi Suomen Taideakatemian puheenjohtajana v. 1931–1933.

Maalasi Juho Kusti Paasikiven muotokuvan v. 1931.

1932

Helsingin Johanneksen kirkon alttaritaulu Apostoli Paavalin kääntymys (Saulin kääntymys, Taivaallinen näky) valmistui.

1933

Maalasi Kymiyhtiön tilauksesta presidentti P.E. Svinhufvudin muotokuvan ja muotokuvan C. G. E. Mannerheimistä sotapäällikkönä Wehmaisissa v. 1918.

1934

Maalasi professori Alfred Oswald Kairamon muotokuvan.

1935

Nimitettiin Ruotsin Taideakatemian ulkomaiseksi jäseneksi.

Yksityisnäyttely Galerie Hörhammmerilla.

Teki maalausmatkoja tyttärensä Laura Järnefeltin kanssa Itä-Suomeen.

1936

Kävi viimeisen kerran Kolilla, muttei jaksanut enää maalata: ”tänään Kolilla mitä ihanin illan rusko, kalliolta näkyy Pielisen tyyni, harmaa pinta saarineen.  Saaren tummansiniset, alas laskeutuvat metsän puut selväpiirteiset.  Koivuja, joku tumma ryhmä kuusia, yksi petäjä etualalla, vaaleampi kuin kuuset.”

1937

Kuoli Helsingissä 15. marraskuuta.